Yleinen
Simaa ja sadetta
Kevätpäivän tasauksesta kesäpäivänseisaukseen on juhlittu elämän tulen syttymistä. Kevään alun valkoisuus saa lisää värejä ja tämä näkyykin vapun karnevaaliloistossa.
Lue lisääKevätpäivän tasauksesta kesäpäivänseisaukseen on juhlittu elämän tulen syttymistä. Kevään alun valkoisuus saa lisää värejä ja tämä näkyykin vapun karnevaaliloistossa.
Lue lisääKevät on uuden kasvun alun aikaa. Kasvuvoima saattaa tuoda mukanaan myös flunssakauden ja keväisen väsymyksen. Esivanhempamme näkivät maailman hyvin erilailla kuin me. Voimme siis vain kuvitella millaisessa maailmassa he elivät. Jonkinlaista kuvaa voimme kenties saada kun luemme arkistoja, jonne kaikuja...
Lue lisääTammikuu- talvenselkä, sydäntalvi Loppiaisesta alkavat selkäviikot tai myös härkäviikoiksi kutsutut työntäyteiset viikot. Talvenselkä on myös viittaus linnunrataan, jonka sanotaankin olen erinäköinen joka talvena. Talven selkä tai härkäviikot olivat aikaa, jolloin tehtiin töitä, kuin vetojuhdat, härät, nuo kylvön mahdollistajat. Tämä aika...
Lue lisääMaa on martona Marraskuu. Marras – tai martaat- tarkoittaa kuollutta, vainajaa. Tämä on kovin sopiva nimi kuukaudelle jolloin luonto on kuolleena, muuttolinnut lähteneet, kasvit ja eläimet vetäytyneet talviunilleen. Sato on kerätty, on vain tyhjä maa, pimeys. Tähän aikaan vuodesta sanotaan Lue lisää…
”Jos metsään haluat mennä nyt, sä takuulla yllätyt…” Mielikuvitus herää henkiin metsäretkellä. Sukellus ihmismieleen on yhtä jännä tutkimusmatka. Tässä tarinassa Mielikin metsän perinnesaunottaja ja myyttisten metsäretkien opas Laura Foon kertoo nyt, miksi palveluita tuotetaan Mielikin metsässä. Metsä, opettajista ensimmäinen Metsä Lue lisää…
Lokakuu, lokaa, likaa, harmautta, pimeyttä. Joskus täytyy vaan antaa lehtien tippua, turha sitä vastaan on taistella. Lokakuun tienoilla on vietetty kekriä, satokauden päätösjuhlaa, kaaostilaa, vuodenalkajaisia. Kekrin viettoon on liittyy monia rituaaleja ja tapoja. Satokausi on päättynyt, kesän kukoistuksen sato korjattu Lue lisää…
Keskikesä – taitekohta kuumasta kylmään Keskivertoisesti vuoden lämpimimmät ajat osuvat juuri näille päiville, eli jos halutaan viettää lämmön taittumista kylmenemiseen, niin nyt on keskikesän aika. 13.7 tienoilla onkin vietetty Karhunpäivää sekä muita kesän käännekohdan juhlapyhiä. Lisää Karhun päivään liittyvistä menoista Lue lisää…
Juhannus, mittumaari, mettumaari, mitä näitä nimiä nyt on. Kyseessä on kuitenkin Kesäpäivänseisauksen juhla. Kesän juhla. Juhannuksen vietossa yhdistyy monia perinteitä kevään ja alkukesän juhlista. Nämä juhlat ovat valon ja hedelmällisyyden juhlia. Pääsiäinen, kevätpäiväntasaus, helajuhlat, ukon vakat ja tietenkin juhannus. Valo Lue lisää…
Tule tänne Tuamas kulta, Tua joulu tullesas. Kylläs meiän portin tunnet: Tervaristi, rautarenkas, Harmaa koira portin alla. Havuja, lyhtyjen valoa, rauhaa ja hiljaisuutta. Tonttuja niin saunassa kuin akkunoista kurkkimassa, pukki jo matkalla? Joulu on tulossa! Joulusaunaa lämmitettiin pitkään ja hartaasti. Lue lisää…
Marraskuu- Martaiden kuu. Marras tarkoittaa usein kuolemaa tekevää ihmistä tai vainajaa. Marras sana tulee kuolemaa tarkoittavasta indoeurooppalaisen kantakielen juuresta mer. Martaat eli vainajat ovatkin kuuluneet loppusyksyn ja alkutalven, eli kekrin ajan mytologiaan. Tätä yhteyttä kuvastaa myös marraskuun nimi. Martaiden kuu. Lue lisää…