fbpx
kastehelmi

Marraskuu

Maa on martona Marraskuu. Marras – tai martaat- tarkoittaa kuollutta, vainajaa. Tämä on kovin sopiva nimi kuukaudelle jolloin luonto on kuolleena, muuttolinnut lähteneet, kasvit ja eläimet vetäytyneet talviunilleen. Sato on kerätty, on vain tyhjä maa, pimeys.  Tähän aikaan vuodesta sanotaan että verho maailmojen välillä on hyvin häilyväinen ja vainajat vierailevat. Lue lisää…

Kekri

Lokakuu, lokaa, likaa, harmautta, pimeyttä. Joskus täytyy vaan antaa lehtien tippua, turha sitä vastaan on taistella. Lokakuun tienoilla on vietetty kekriä, satokauden päätösjuhlaa, kaaostilaa, vuodenalkajaisia. Kekrin viettoon on liittyy monia rituaaleja ja tapoja. Satokausi on päättynyt, kesän kukoistuksen sato korjattu talteen. Kekri, jota tunnetaan myös köyrinä tai kekränä, tarkoittaa pyörää Lue lisää…

Mielikin metsä

Mielikin metsän tarina

”Jos metsään haluat mennä nyt, sä takuulla yllätyt…” Mielikuvitus herää henkiin metsäretkellä. Sukellus ihmismieleen on yhtä jännä tutkimusmatka. Tässä tarinassa Mielikin metsän perinnesaunottaja ja myyttisten metsäretkien opas Laura Foon kertoo nyt, miksi palveluita tuotetaan Mielikin metsässä. Metsä, opettajista ensimmäinen Metsä on suuri opettaja. Metsässä voi elää todeksi kansanperinteen myyttiset tarinat, Lue lisää…

Keskikesä

Keskikesä – taitekohta kuumasta kylmään Keskivertoisesti vuoden lämpimimmät ajat osuvat juuri näille päiville, eli jos halutaan viettää lämmön taittumista kylmenemiseen, niin nyt on keskikesän aika. 13.7 tienoilla onkin vietetty Karhunpäivää sekä muita kesän käännekohdan juhlapyhiä.  Lisää Karhun päivään liittyvistä menoista voit käydä lukaisemassa viime vuoden tarinasta: https://www.mielikinmetsa.fi/2019/07/09/metsan-kuningas-ohto-otso-kouvo-tapio-mesikammen/ . Tällä kertaa Lue lisää…

Juhannus – kukoistuksen juhlaa

Juhannus, mittumaari, mettumaari, mitä näitä nimiä nyt on. Kyseessä on kuitenkin Kesäpäivänseisauksen juhla. Kesän juhla. Juhannuksen vietossa yhdistyy monia perinteitä kevään ja alkukesän juhlista. Nämä juhlat ovat valon ja hedelmällisyyden juhlia. Pääsiäinen, kevätpäiväntasaus, helajuhlat, ukon vakat ja tietenkin juhannus. Valo voittaa pimeyden, tuli on syttynyt ja elämän liekki roihuaa! Tuli Lue lisää…

Maaliskuu maan paljastaa

Kevät on uuden kasvun alun aikaa. Kasvuvoima saattaa tuoda mukanaan myös flunssakauden ja keväisen väsymyksen. Esivanhempamme näkivät maailman hyvin erilailla kuin me. Voimme siis vain kuvitella millaisessa maailmassa he elivät. Jonkinlaista kuvaa voimme kenties saada kun luemme arkistoja, jonne kaikuja heidän maailmastaan on tallennettu.   Maailma on perinnearkistoissa muutosta. Elämän Lue lisää…

Talvennapa

Tammikuu- talvenselkä, sydäntalvi Loppiaisesta alkavat selkäviikot tai myös härkäviikoiksi kutsutut työntäyteiset viikot. Talvenselkä on myös viittaus linnunrataan, jonka sanotaankin olen erinäköinen joka talvena. Talven selkä tai härkäviikot olivat aikaa, jolloin tehtiin töitä, kuin vetojuhdat, härät, nuo kylvön mahdollistajat. Tämä aika sijoittuu sydäntalveksi kutsuttuun aikaan. Sydän viittaa perinteen tiimoilta aina jonkin Lue lisää…

Joulusauna

Tule tänne Tuamas kulta, Tua joulu tullesas. Kylläs meiän portin tunnet: Tervaristi, rautarenkas, Harmaa koira portin alla. Havuja, lyhtyjen valoa, rauhaa ja hiljaisuutta. Tonttuja niin saunassa kuin akkunoista kurkkimassa, pukki jo matkalla? Joulu on tulossa! Joulusaunaa lämmitettiin pitkään ja hartaasti. Joulusauna saattaa päätökseen jouluvalmistelut ja joulurauha voi alkaa. Joulun viettoon Lue lisää…

Kaamos

Marraskuu- Martaiden kuu. Marras tarkoittaa usein kuolemaa tekevää ihmistä tai vainajaa. Marras sana tulee kuolemaa tarkoittavasta indoeurooppalaisen kantakielen juuresta mer. Martaat eli vainajat ovatkin kuuluneet loppusyksyn ja alkutalven, eli kekrin ajan mytologiaan. Tätä yhteyttä kuvastaa myös marraskuun nimi. Martaiden kuu. Martaisiin liittyy myös paljon metsämystiikkaa, muun muassa saaliseläin joka tuli Lue lisää…

Mänty – Parantajan puu

Mänty ei vaadi paljoa mutta antaa kaiken. Mänty selviää siellä missä muut eivät ja kestää usein jopa metsäpalonkin. Mänty tukeutuu maahan vahvoilla juurillaan ja kohottautuu korkeuksiin kohti aurinkoa, kohti taivasta, latvan ollessa yhtä linnunradan kanssa. Männyn kaarna panssari luo nahkansa kevättalvella kuin käärme. Männyn monet nimet Männyllä, kuten rakkaalla lapsella, Lue lisää…