{"id":808,"date":"2024-12-20T22:57:15","date_gmt":"2024-12-20T22:57:15","guid":{"rendered":"https:\/\/www.mielikinmetsa.fi\/?p=808"},"modified":"2024-12-20T23:09:38","modified_gmt":"2024-12-20T23:09:38","slug":"kurkistus-joulun-perinteisiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.mielikinmetsa.fi\/en\/kurkistus-joulun-perinteisiin\/","title":{"rendered":"Kurkistus joulun perinteisiin"},"content":{"rendered":"
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Tuomas joulun tuopi, Nuutti pois viepi<\/h1>

Joulun vietto on s\u00e4ilytt\u00e4nyt paljon muinaisia perinteit\u00e4 ja tapoja nykyihmisten vuodenkiertoon. T\u00e4m\u00e4 ajatus vieh\u00e4tt\u00e4\u00e4 ja t\u00e4ss\u00e4 tarinassa pohdinkin joulun metafysikkaa ja taustoja nykyjoulun taustalla.\u00a0<\/p>

1600-luvulle asti joulukuuta on kutsutta talvikuuksi. Joulun sanotaan olevan skandinaavinen lainasana, muinaisgermaanilaisen keskitalven juhlan Yulen tai Julen nimest\u00e4. Suomenniemen alueella nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tunnettu joulu on kekrin sek\u00e4 keskitalven vieton sekoitusta.<\/p>

Sadonkorjuun ja hedelm\u00e4llisyysriittien juhla<\/h2>

1600-luvulle asti joulukuuta on kutsutta talvikuuksi. Joulun sanotaan olevan skandinaavinen lainasana, muinaisgermaanilaisen keskitalven juhlan Yulen nimest\u00e4. Suomenniemen alueella nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tunnettu joulu on kekrin sek\u00e4 keskitalven vieton sekoitusta. Talvikuu tai Joulukuu, sopivaa.<\/p>

Kun puhutaan joulusta on puhuttava kekrist\u00e4kin, sill\u00e4 niin tiivisti ovat kekrinvieton tavat istutettu nykyjoulunviettoon.<\/p>

Kekri on ollut vuodenloppiaiset ja toisaalta samalla vuodenalkajaiset. Kekrist\u00e4 on alkanut jakoaika, joka tunnetaan my\u00f6s joulunvietossa. Jakoajasta lis\u00e4\u00e4 nelj\u00e4nness\u00e4 adventtikalenterin kirjeess\u00e4, kun tutustutaan joulunviettoon, jonka Tuomas meille tuo ja Nuutti pois vie.<\/p>

Sadonkorjuun juhla-ateria<\/p>

Joululimppu l\u00f6ytyy melkeinp\u00e4 joulup\u00f6yd\u00e4st\u00e4 kuin p\u00f6yd\u00e4st\u00e4, vaikka uhrileip\u00e4perinne onkin laajalti unohtunut, kuitenkin nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4kin hyvin tunnetussa rukouksessakin pyydet\u00e4\u00e4n jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 leip\u00e4\u00e4mme.
Leip\u00e4, viljatuote, el\u00e4m\u00e4n edellytys, olemassaolon perusperiaatteiden symboli, hedelm\u00e4llisyyden siemenet ravinnoksi k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 muodossa.<\/p>

Perinteisesti leipi\u00e4 oli leivottu sadonkorjuun juhlan, kekrin aikoihin kokonainen pino. Alimmaiseksi j\u00e4tettiin kekrileip\u00e4, tai toukoleip\u00e4, my\u00f6s kev\u00e4tleip\u00e4n\u00e4 tunnettu siemenleip\u00e4. Leip\u00e4\u00e4 leivottiin sadonkorjuun kunniaksi runsaasti ja sit\u00e4\u00a0tuli riitt\u00e4\u00e4 kaikille ohikulkijoillekin. Viimeinen leip\u00e4, siemenleip\u00e4, kekrileip\u00e4, joka j\u00e4i j\u00e4ljelle, kun tuo leip\u00e4pino sy\u00f6tiin, s\u00e4\u00e4stettiin kev\u00e4\u00e4seen ja kylvettiin ensikylv\u00f6iss\u00e4 siementen mukana maahan. Edellisin syksyn antimet\u00a0takaavat seuraavan syklin kukoistuksen ja sadon.\u00a0<\/p>

Joulupuuron perinteet menev\u00e4t kauas, aikaan ennen riisin yleistymist\u00e4. Perinteisesti puuro on keitetty esimerkiksi ohrasta. Kuitenkin oleellista on ollut ollut se, ett\u00e4 puurossa neste, vesi tai maito on toiminut viljan jyv\u00e4sten yhdist\u00e4j\u00e4n\u00e4. Nesteen voidaan katsoa edustavan tietoisuutta ja jyv\u00e4set ovat kuin el\u00e4m\u00e4n muodon antavat aakkoset. Yhdistyess\u00e4\u00e4n luovat siis el\u00e4m\u00e4nl\u00e4hteen, ruuan, puuron. Mik\u00e4 sopisikaan paremmin sadonkorjuun ja joulun, eli hedelm\u00e4llisyyden sek\u00e4 kuoleman ja uudellensyntym\u00e4n juhlaan. \u00a0Manteli on tullut mukaan pikkuhiljaa.<\/p>

Joulun viettoon kuuluu oljet. Aiemmin kenties olkia on levitetty tuvan lattialle ja saatu sit\u00e4 kautta l\u00e4mmint\u00e4 ja pehme\u00e4\u00e4 ajanvietto tilaa. Syksyn juhliin, sadonkorjuun tienoille liityy Jumih\u00e4iden vietto. T\u00e4ss\u00e4 juhlassa nuoret makaavat oljilla jumissa. Sanotaan ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tehtiin niin sanotusti vaatteet p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja jos jotain muuta tapahtui, se pidettiin muilta jumih\u00e4ihin osallistujilta piilossa. Jumi \u2013 jumissa \u2013 eli kaksi asiaa tiivisti yhdess\u00e4. Kahden ohran yhdistyminen on yksi tunnettu symboli taiteessa ja k\u00e4sity\u00f6perinteess\u00e4. Balttian alueella tuota symbolia kutsutaan Jumiksi. Jumi, kaksi yhdistyy yhdeksi ja luo uutta. Hedelm\u00e4llisyytt\u00e4p\u00e4 hyvinkin, seuraavina adventteina paneudutaan syvemmin joulunajan hedelm\u00e4llisyyden symboliikkaan ja perinteeseen. Oljilla makaaminen, nukkuminen ja joulunpyhien kaaosaikana niill\u00e4 leikittely on pysynyt joulunajan vietossa tapana ihan melkein nykyp\u00e4iviin saakka.<\/p>

Vilja on my\u00f6s mukana joulunvietossa lyhteiden, himmeleiden ja olkipukkien muodossa. Sadonkorjuun aikaan viimeinen pellolta korjattu lyhde nimettiin K\u00f6yriksi, tai viimeisen\u00e4 pellolla korjaamassa olltu on nimetty K\u00f6yriksi. Kekrikin on tunnettu k\u00f6yrin\u00e4. Tuo viimeinen lyhde oli kuten kekrileip\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 uhrilahja, jolla saatettiin uuden kasvun siemenet yli talven ja symbolisesti seuraavan syklin alkuun. Pellon haltian lahja palautettiin peltoon kylv\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tuo kekrilyhde kev\u00e4tkylv\u00f6iss\u00e4 takaisin maahan. Joillain seuduilla on viimeinen lyhde saatettu tehd\u00e4 olkipukin sijaan olkineidoksi, helkaneidoksikin kutsutuksi olkineidoksi, joka sitten helkajuhlissa saa p\u00e4\u00e4osan.<\/p>

Jakoaika<\/strong><\/p>

Kekrist\u00e4 on alkanut jakoaika. Kaaoksen voimien aika. Aika, jolloin verhon maailmojen v\u00e4lill\u00e4 sanotaan olevan todella ohut ja h\u00e4ilyv\u00e4inen. Pimeyden ja kaaoksen aika, jolloin arjen rutiinit ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6t murtuvat. Piiat ja rengit ovat saaneet vapauden vaihtaa taloa ja talonv\u00e4ki on viihtynyt oluen ja hyv\u00e4n ruuan parissa. Arjen askareet on sadonkorjuussa pistetty pakettiin ja siirryt\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n sis\u00e4t\u00f6iden pariin. Hyv\u00e4 hetki antaa kaiken olla. Jakoaika on kest\u00e4nyt 12 vuorokautta. Aika, joka on ollut tarpeen kuu ja aurinkokalentereiden tasaamiseen.<\/p>

My\u00f6s joulua on sanottu vietett\u00e4v\u00e4n 12 p\u00e4iv\u00e4\u00e4\u2026 tai niin kauan kuin olutta riitt\u00e4\u00e4.. Tuomas joulun tuopi, Nuutti pois viepi.<\/p>

Tuomaanp\u00e4iv\u00e4<\/strong><\/p>

Tuomaanristi on puusta tehty vinoneli\u00f6n muodossa oleva risti. Tuomas tuo joulun. Tervaristi on tuomaan merkki, joka maalattin navetan oveen tai portin pieleen. On my\u00f6s ollut mahdollista asettaa vaikkapa m\u00e4nnyt ristiin. Ristinkaltaiset merkit ja symbolit liittyv\u00e4t my\u00f6s vahvasti aurinkoon, vertaa vaikkapa aurinkoristiin, Tuomaan runoissakin yhdistet\u00e4\u00e4n aina rautarengas tervaristiin. Aurinkoristi siis. Tuomaan p\u00e4iv\u00e4 aloittaa auringon pes\u00e4p\u00e4iv\u00e4t, pimeyden p\u00e4iv\u00e4t, jotka kuitenkin johtavat auringon uudelleen syntymiseen.\u00a0<\/p>

Nuutin p\u00e4iv\u00e4<\/strong><\/p>

Nuutin p\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietet\u00e4\u00e4nkin nykyisen loppiaisen aikaan. Nuuttipukit kiertelev\u00e4t sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4 loputkin jouluruuat ja koristeet. L\u00e4hdet\u00e4\u00e4n kohti selk\u00e4viikkoja, talven selk\u00e4\u00e4. Tammikuuta. Talvennapa tammikuussa liittyy talvennavan eli sel\u00e4n, suuren tammen taittumiseen, jotta p\u00e4\u00e4see taas kev\u00e4t koittamaan ja kuu ja aurinko kumottamaan.<\/p>

Joulupukin esivanhemmat<\/h2>

Joulupukki on yksi n\u00e4kyvimpi\u00e4 joulun symboleja nykyjoulun vietossa. Joulupukin historiaa voidaan tutkia moniin suuntiin. Kuten viime viikolla todettiin, joulun viettoon sekoittuu paljon kekrin vieton piirteit\u00e4 ja joulupukin yhteydess\u00e4 on mainittava Kekripukki. Kekripukki kiersi talosta taloon ja jos ei pukkia sy\u00f6tetty ja juotettu uhkasi pukki seurueineen rikkoa talon uunin. Laajemmin Euroopassa on tunnettu tarina Krampussista, pukin ja paholaisen sekoituksesta, joka rankaisi huonosti k\u00e4ytt\u00e4ytyneit\u00e4 lapsia. \u00a0Nyky joulupukkiin on kenties sekoittunut my\u00f6s Myran piispan hahmo, Pyh\u00e4 Nikolaos\u00a0 jakoi rahaa ja lahjojak\u00f6yhille. Suomen alueelta l\u00f6ytyy my\u00f6s Nuuttipukki perinne, jossa joulun j\u00e4lkeen nuoret miehet k\u00e4yv\u00e4t talosta taloon kiert\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja ker\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 joulusta j\u00e4\u00e4neit\u00e4 t\u00e4hteit\u00e4 pukeutuneena harmaisiin, turkkeihin ja naamioihin, kuten kekripukkikin, pelottaviin asusteisiin. Kekripukki on tunnettu my\u00f6s K\u00f6yritt\u00e4ren\u00e4, jolla on keritsimet naaman tilalla. Keritsimet tunnetaan my\u00f6s kohtalottaren v\u00e4lineen\u00e4, jolla h\u00e4n el\u00e4m\u00e4n langan lopulta katkaisee. Kekritt\u00e4ren hommia. Kohtalon kanssa ollaan siis tekemisiss\u00e4.<\/p>

Joulupukki kumpuaa talvip\u00e4iv\u00e4nseisauksen ja sadonkorjuun juhlien hedelm\u00e4llisyysriiteist\u00e4. Sill\u00e4 ett\u00e4 anteja, erityisesti oluen muodossa k\u00e4ytiin pyyt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 talosta taloon, oli ik\u00e4\u00e4n kuin sadon tarkistusta ja uuden sadon turvaamista. Lahjat lapsille ovat tietenkin uuden syklin ja sadon varmistamista. Hyvien ja pahojen lasten erottelu on ik\u00e4\u00e4n kuin sadonkorjuun ajan tilintekoa. Mit\u00e4 on saatu aikaiseksi? Oletko el\u00e4nyt sinun n\u00e4k\u00f6ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4si? Miten jatkat eteenp\u00e4in. Sit\u00e4 niit\u00e4t mit\u00e4 kylvet.<\/p>

Pukki lent\u00e4\u00e4 porojen vet\u00e4m\u00e4ss\u00e4 reess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tarina kulkee nykyjoulussa. Kuin V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen runoissa hirven tai hevosen vet\u00e4m\u00e4n\u00e4.\u00a0<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Olut. <\/strong><\/p>

Sima on hunajaviini\u00e4, joka virtaa kev\u00e4\u00e4n juhlissa ja jota tehtiin jumalille. Olut on arkista maltaista pantua juomaa, jonka n\u00e4htiin olleen jumalien lahja ihmisille. Olut oli suuressa rooliissa sadonkorjuun juhlissa ja jakoajan sek\u00e4 joulunajan vietossa. Joulua vietettiin 12 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 tai niin kauan kuin olutta riitt\u00e4\u00e4. Humalassa normaalit arjen rajat h\u00e4m\u00e4rtyv\u00e4t, kuten joulunvieton kaaokseen on kuulunut. Oman itse erillisyys ei en\u00e4\u00e4 niin vangitse, kokemus laajenee ja sekoittuu. Viina on viisasten juoma ja olut rituaalik\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 my\u00f6s. Olut alkoholijuomana n\u00e4hd\u00e4\u00e4n kuin taivaallisena koodina tai kaavana, el\u00e4m\u00e4\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4n veden ja tulen yhtymisest\u00e4. Oluen synty on tunnettu loitsu kansanperinteen arkistoissa ja Osmotar tai muu oluen synnytt\u00e4j\u00e4 tarvitsee eri el\u00e4inten apua, jotta olut saadaan k\u00e4ym\u00e4\u00e4n. Usein vasta kahden taistelevan karjun sylki on sopivan v\u00e4kev\u00e4\u00e4, jotta oluen pano onnistuu! Karjut ja sika ovatkin ainakin nykyjoulun vietossa merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 asemassa.<\/p>

Sika. <\/strong><\/p>

Skandinaavissa perinteess\u00e4 hedelm\u00e4llisyyden ja viljasadon jumalan\u00a0 Freyrin ratsuna onkin karju, ja vuodenlopetusta juhliessa on ollut tapana uhrata karju Freyrin kunniaksi. Sadonkorjuunjuhlassa on ollut tapana teurastaa h\u00e4rk\u00e4, t\u00e4st\u00e4 onkin tallessa paljon runoperinnett\u00e4, mutta v\u00e4lill\u00e4 runoissa on ison h\u00e4r\u00e4n tilalla iso sika. Sika on toki ollut monessa taloudessa kenties suurin mahdollinen juhlateurastettava, joten on ihan luonnollista ett\u00e4 sika on n\u00e4ytellyt h\u00e4r\u00e4n osaa. Voisiko t\u00e4st\u00e4 olla j\u00e4\u00e4nyt my\u00f6s meille jouluaterian t\u00e4hdeksi kinkku, eli sika. Skandivaavisessa talvip\u00e4iv\u00e4nseisauksen Blot juhlassa on my\u00f6s ollut isossa osassa porsaanteurastus.<\/p>

Tonttu. <\/strong><\/p>

Tontut ja haltiat ovat perinteess\u00e4 liittyneet erilaisten paikkojen ja tilojen henkiin. Tonttua on etymologisesti yhdistetty tonttiin, hauska ajatus on ett\u00e4 tonttu muodostuu paikalle kun siit\u00e4 tulee hahmotettu oma alueensa, tonttu auttaa esimerkiksi kotia tai saunaa erottumaan muusta ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4. Tonttu tai haltia on vaikkapa saunan luonto, luonne. Haltia. Se, joka omistaa, tai yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 tai hallitsee tietty\u00e4 asiaa. Tonttukivet, eli mulkkukivet ovat taas keskell\u00e4 peltoa sijainneita kivipatsaita ja n\u00e4iden on katsottu muistuttavan suvunjatkumiseen liittyvi\u00e4 tuvanpatsaista. Ollaan taas hedelm\u00e4llisyyden \u00e4\u00e4rell\u00e4. Joulutontut ovat nyky\u00e4\u00e4n joulupukin apureita, joulunhengen, jouluntontin yll\u00e4pit\u00e4ji\u00e4?<\/p>

Joulukuusi <\/strong><\/p>

Joulukuusi tuodaan keskelle tupaa. Joulun maailmanpuu, keskuspilari! Sit\u00e4 kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto. Kuusi on tarjonnut suojaa. Kuusi on my\u00f6s tunnettu portti Manalaan. Vainajien ja edesmenneiden uhrilahjat on usein viety kuusen juurelle ja kuusi on yksi yleisimpi\u00e4 karsikkopuita, vainajan nimen kaivertamalla karsikkopuuhun yhdistet\u00e4\u00e4n vainaja esivanhempien verkkoon. Taloja on koristeltu jo ennen kristillist\u00e4 aikaa kuusen oksilla. Keskikes\u00e4ll\u00e4 koivun oksilla ja keskitalvena kuusenoksilla. Koivu ja kuusi ovatkin kuin kolikon k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolet.\u00a0<\/p>

Joulukuusi on kuitenkin erityinen kuusi. Joulukuusi koristellaan kynttil\u00f6ill\u00e4 tai valoilla ja kaikenlaisilla koristeilla. Valot ja koristeet tuovat t\u00e4h\u00e4n Tuonelan puuhun el\u00e4m\u00e4n riemun ja ilmentymisen symbolit. El\u00e4m\u00e4n v\u00e4rikkyyden. Joulukuusessa on siis pohjana tuo puu, joka on kuin kaiken alla oleva tietoisuus, jonka oksat sitten tarjoavat mahdollisuuden el\u00e4m\u00e4n rikkauden kokemukselle.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t

\n\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"Mielikin\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Mielikin mets\u00e4n \ntarinat<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Sauna-Akka, perinnesaunottaja Laura Foon tutkii it\u00e4merensuomalaista perinnett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisest\u00e4 ja lahjatalouden periaatteisiin pohjautuvista l\u00e4ht\u00f6kohdista. Mielikin mets\u00e4 on Sauna-Akan koti, josta h\u00e4n ammentaa ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 saunottajana. T\u00e4t\u00e4 aarreaittaa h\u00e4n haluaa avata my\u00f6s kaikille muille kiinnostuneille Mielikin mets\u00e4n tarinoissa.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t\t\tLet's be in touch!<\/span>\n\t\t\t\t\t<\/span>\n\t\t\t\t\t<\/a>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

L\u00f6yd\u00e4t minut<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t