Maamoseni, kantajani
Emoseni maaemästä.
Äiti rakas armollinen,
Muori puhas muuollinen.
Mihin tahansa mytologiseen perinteeseen tutustuessa ei äidin hahmo jää vieraaksi. Ei ole perinnettä, ei ole perhettä, ei ole elämää ilman äitiä.
Äiti on armo. Äiti on puhtaus. Samalla äiti on käärme, hirviö ja harvahammas. Tuo sama armollinen kantaja on myös pelottavaksikin tulkittava Pohjan Akka.
Äiti antaa elämän, synnyttää, kasvattaa, ja tarjoaa myös alustan, jota vasten ponnistaa itsenäiseen elämään.
Arkinen elämämme todella heijastelee näitä samoja periaatteita. Äiti antaa alustan. Jokainen syntyy äidistä. Äiti, millaisena onkaan, antaa tuon alustan, jota vasten ponnistat elämääsi. Äiti tekee sen, vaikka poissaolollaan.
Äiti edustaa tuota äitiyden symbolia, arkkityyppiä, hahmoa, joka kattaa elämän luovan periaatteen. Äiti Maa. Maaperä, joka suuressa viisaudessaan ja armossaan antaa koko elämän kirjolle potentiaalin, alustan, hedelmällisen voiman. Äiti Maa, joka kaiken kestää. Äiti Maa, joka välillä myös muistuttaa kovallakin kädellä, jos harhapoluille astelet.
Luonnontilaisessa metsässä puu suojaa taimiaan liialta valolta, jotta taimi saisi kasvaa vahvaksi, kehittäisi runkoaan ja juuriaan, eikä vain sujahtaisi kiireellä kohti valoa. Kun taimi kasvaa tulee, aika kun tuo vanha puu antaa tilaa valossa, kaatuu pois tieltä. Mutta silloin on nuori taimi kehittynyt vahvajuuriseksi ja runkoiseksi puuksi, joka ottaa paikkansa valossa. Äiti. Antaa siemenen, suojaa. Välillä on vaikeaa kestää äidin varjoa. Vaikea kestää sitä, että äiti hidastaa kasvuasi, on vastavoimana. Mutta vaivihkaa, äiti on antanut sinulle vahvuutta. Äiti, akka, vastavoima.
Olet ollut isoäitisi kohdussa, munasoluna äitisi uumenissa. Äitiys on ylisukupolvista. Enemmän kuin yksikään kasvatusoppi, enemmän kuin biologia tai geenit. Äitiys on se syke, joka on sykkinyt sukupolvesta toiseen. Munasolussa on kasvualusta kaikelle. Kuin keväinen maaperä, joka vain odottaa kevätsateiden liikkeelle panevaa voimaa. Kun tuo hedelmöittyminen tapahtuu, saa tuo piilevä potentiaali, tuo elämän syke, alati kasvavan ja muuttuvan muotonsa. Elämän.
Tätä ei voi paeta. Olet onnellinen suhteessa siihen, miten eheä on yhteytesi juuriisi.
Ehjä mieli on mahdollinen vain kokoisena. Ehjyys on kokonaisuutta. Et ole eheä jos rimpuilet irti juuristasi etkä anna sukusi virran virrata.
Ota paikkasi sukusi puussa. Irronnut lehti kuihtuu. Anna sukusi virran virrata kauttasi.
Rakkaus ja kunnioitus omia juuria kohtaan on helppo sanoa, mutta käytännössä, miten se ilmenee sinulle juuri tänään, äitienpäivänä?
Äitienpäivä. Kevät, luonto hedelmällisenä, uhkuen äitiyttä, tuota kasvun mahdollistavaa pohjaa, maan multaa, josta kaikki kumpuaa!
Äitienpäivän kunniaksi on todettava, että mitä hyötyä on mistään harjoituksesta, perinneviisaudesta, mytologian tutkimisesta, henkisestä ponnistelusta tai pyhistä kokemuksista jos ne eivät eheytä ihmistä?
Vie juurilleen.
Äidin helmoihin, vaikka symbolisesti.
Sauna-Akka, perinnesaunottaja Laura Foon tutkii itämerensuomalaista perinnettä käytännöllisestä ja lahjatalouden periaatteisiin pohjautuvista lähtökohdista. Mielikin metsä on Sauna-Akan koti, josta hän ammentaa työhönsä saunottajana. Tätä aarreaittaa hän haluaa avata myös kaikille muille kiinnostuneille Mielikin metsän tarinoissa.