Joulusaunassa pestään pois arjen kiireet ja murheet, niin sanotusti puhdistetaan pöytä pyhien vietolle.
Kuten yhäkin Suomessa, liittyi saunominen arjen lisäksi juhlahetkiin, myös jouluun. Keskitalven juhlaa vietettiin Suomessa jo ennen kristillistä joulua.
Talvipäivän seisaus ja keskitalven pimeys olivat ikäänkuin kutsu lepoon ja rauhaan. Joulunajan tekemisten ajateltiin vaikuttavan seuraavan vuoden kulkuun ja menestykseen, siksi oli tarkkaa, mitä tehtiin. Joulu oli hetki pysähtyä, käydä läpi mennen vuoden tapahtumiaja valmistautua uuteen alkuun. Ikäänkuin istuttaa siemenet seuraavan vuoden menestykselle ja jouluna olikin tapana katsoa enteitä ja ennustaa tulevalle vuodelle vaikkapa heittämällä joulusaunassa käytetty vihta saunan katolle ja katsoa minne varsi osoittaa. Jouluna, aattona, sauna lämmitettiin jo aikaisin eli päivällä, koska ajateltiin, että se jouduttaa uuden vuoden töitä. Joulusauna oli hiljainen ja harras. Siksi tänään tässäkin joulusaunassa ollaan melko hiljaa. Saunassa puhdistettiin henki ja ruumis, ja valmistauduttiin uuteen ajanjaksoon. Joulusauna lopetti jouluvalmistelut ja aloitti joulun vieton ja joulurauhan. Joulu asettuu Talvipäivänseisauksen aikaan- aurinko painuu pesäänsä, niinpä on hyvä hetki myös meidän rauhoittua ja asettua.
Lattialle ja lauteillekin asetettiin olkia pehmikkeeksi ja koristeiksi. Saunan haltian, saunatontun sauna-aika oli illalla sen jälkeen kun ihmiset olivat kylpeneet. Samaan tapaan kuin kekrinä, ajateltiin myös suvun vainajien saunovan. Muutenkin monet kekrin perinteet olivat samoja kuin jouluna. Jouluja ja kekrinä ruokapöytä katettiin ennen saunaan menoa, ja ajateltiin, että vainajat voivat syödä sillä aikaa, kun ihmiset olivat saunassa.
Havupuut ovat Tuonelan, kuolen aja pimeyden ajan puita. Ne ovat olleet karsikkopuina ja vieläkin haudoille viedään havuja, erityisesti kuusen oksia. Havupuut kuuluvat joulusaunaan ja ovathan havut juuri sitä mitä elimistösi kipeästi kaamoksen aikana tarvitsee. Havut hoitavat myös mielialaa ja saunan lämmössä antavat ihanasti eteerisiä öljyjään. Joulusaunaan siis kannattaa ottaa mukaan havuja. Vihtoina, löylyvetenä tai vaikkana vaan oksa käteen ja sen läpi hengittelemään löylyä. Eikös ole kiva viettää joulua hyvällä mielellä?
Joulusaunassa on pakko havupuista vielä nostaa esille joulunkeskuspilari, kuusipuu. Kuusivihta on joulusaunan piristäjä. Kuusivihta on lempeä, viilentävä ja tasapainoittava. Kuusi suojelee myös saunassa. Kuumassa löylyssä onkin kiva hengitellä kuusivihdan läpi. Jos neulaset eivät hirvitä voi kuusen oksista tehdä pedin lauteille ja nauttia kuusen hoivasta.
Sauna-Akka, perinnesaunottaja Laura Foon tutkii itämerensuomalaista perinnettä käytännöllisestä ja lahjatalouden periaatteisiin pohjautuvista lähtökohdista. Mielikin metsä on Sauna-Akan koti, josta hän ammentaa työhönsä saunottajana. Tätä aarreaittaa hän haluaa avata myös kaikille muille kiinnostuneille Mielikin metsän tarinoissa.