Kekri on sadonkorjuun päätöksen juhla. Kekrin nimi viittää kehrään. Nyt elon kehrä, elonkierto on pyörähtänyt. On aika tehdä katselmus, kattaa pöytä vuoden antimilla ja kutsua edesmenneet kylään.
Tiedätkö että joulupukin esi-isä on saatettu tuntea Kekripukkina?
Kekripukki kiersi talosta taloon ja jos ei pukkia syötetty ja juotettu uhkasi pukki seurueineen rikkoa talon uunin. Laajemmin Euroopassa on tunnettu tarina Krampussista, pukin ja paholaisen sekoituksesta, joka rankaisi huonosti käyttäytyneitä lapsia. Nyky joulupukkiin on kenties sekoittunut myös Myran piispan hahmo, Pyhä Nikolaos jakoi rahaa ja lahjojaköyhille. Suomen alueelta löytyy myös Nuuttipukki perinne, jossa joulun jälkeen nuoret miehet käyvät talosta taloon kiertämässä ja keräämässä joulusta jääneitä tähteitä pukeutuneena harmaisiin, turkkeihin ja naamioihin, kuten kekripukkikin, pelottaviin asusteisiin. Kekripukki on tunnettu myös Köyrittärenä, jolla on keritsimet naaman tilalla. Keritsimet tunnetaan myös kohtalottaren välineenä, jolla hän elämän langan lopulta katkaisee. Kekrittären hommia. Kohtalon kanssa ollaan siis tekemisissä.
Kekrin aikaan on hyvä hetki pysähtyä kohtalon äärelle. Mitä elonkierron antimia olet saanut talteen? Mitä turhaa kannat mukana?
Perinteisesti leipiä oli leivottu sadonkorjuun juhlan, kekrin aikoihin kokonainen pino. Alimmaiseksi jätettiin kekrileipä, tai toukoleipä, myös kevätleipänä tunnettu siemenleipä. Leipää leivottiin sadonkorjuun kunniaksi runsaasti ja sitä tuli riittää kaikille ohikulkijoillekin. Viimeinen leipä, siemenleipä, kekrileipä, joka jäi jäljelle, kun tuo leipäpino syötiin, säästettiin kevääseen ja kylvettiin ensikylvöissä siementen mukana maahan. Edellisin syksyn antimet takaavat seuraavan syklin kukoistuksen ja sadon.
Vilja on myös mukana joulunvietossa lyhteiden, himmeleiden ja olkipukkien muodossa. Sadonkorjuun aikaan viimeinen pellolta korjattu lyhde nimettiin Köyriksi, tai viimeisenä pellolla korjaamassa olltu on nimetty Köyriksi. Kekrikin on tunnettu köyrinä. Tuo viimeinen lyhde oli kuten kekrileipä tärkeä uhrilahja, jolla saatettiin uuden kasvun siemenet yli talven ja symbolisesti seuraavan syklin alkuun. Pellon haltian lahja palautettiin peltoon kylvämällä tuo kekrilyhde kevätkylvöissä takaisin maahan. Joillain seuduilla on viimeinen lyhde saatettu tehdä olkipukin sijaan olkineidoksi, helkaneidoksikin kutsutuksi olkineidoksi, joka sitten helkajuhlissa saa pääosan.
Kekrisaunassa jätetään myös arkiset aherrukset, kivut ja vaivat kiukahan kiville, Kivuttaren helmoihin. Kaikki turha jää, se mitä ei enää uuteen elonkiertoon mukaan kaivata.
Kekrin sadonkorjuun antimista on valmistettu juhla-ateria, joka on katettu myös edesmenneille. Heille on myös lämmitetty sauna. Kekrisaunassa kylpien voit puhdistaa itsesi lisäksi sukusi tarinaa. Esivanhempiesi kokemukset ovat linssisi maailmaan. Kekrinä on aika kirkastaa niitä. Kiittää suuresta viisaudesta ja pyytää apua eteenpäin.
Kekrisaunassa havut tuudittavat Tuonelaan, edesmenneiden maille.
Sinua edeltäneet ovat niitä, joiden työtä elämälläsi jatkat. Monessa muodossa ja monella tavalla sinua edeltäneet. Sauna on välitila, matka ajattomuuden aikaan ja takaisin. Syntymä ja kuolema, matka tämän ilmaisiin ja tuon ilmaisiin on tapahtunut saunassa. Saunassa on siis mahdollisuus hetkeksi irtautua ajasta ja paikasta, olla osana suurta sukukuntaa ja sitä kautta ottaa paikkansa tuossa elämän verkossa.
Kekristä on alkanut jakoaika.
Jakoaika on kestänyt 12 vuorokautta. Aika, joka on ollut tarpeen kuu ja aurinkokalentereiden tasaamiseen.
Jakoaika on kaaoksen voimien aika. Aika, jolloin verhon maailmojen välillä sanotaan olevan todella ohut ja häilyväinen.
Pimeyden ja kaaoksen aika, jolloin arjen rutiinit ja säännöt murtuvat. Piiat ja rengit ovat saaneet vapauden vaihtaa taloa ja talonväki on viihtynyt oluen ja hyvän ruuan parissa.
Arjen askareet on sadonkorjuussa pistetty pakettiin ja siirrytään enemmän sisätöiden pariin. Hyvä hetki antaa kaiken olla.
Sauna-Akka, perinnesaunottaja Laura Foon tutkii itämerensuomalaista perinnettä käytännöllisestä ja lahjatalouden periaatteisiin pohjautuvista lähtökohdista. Mielikin metsä on Sauna-Akan koti, josta hän ammentaa työhönsä saunottajana. Tätä aarreaittaa hän haluaa avata myös kaikille muille kiinnostuneille Mielikin metsän tarinoissa.