Mielikki Metsän emäntä

Mieli. Mielikki. Se, jolla on mieli, joka on mieli. Mitä elämä on? Mieli kuvitusta, mielen liikkeitä, mielekästä.

Mielikin toisinto nimi on myös Mielutar. Mielu tarkoittaa kohtaloa, eli osuutta, joka juuri sinulle kuuluu.

Mielikki on siis metsän emäntä. Emäntä antaa talolle mielekkyydeen, mielen maiseman, sisällön. Tätä tekee metsän emäntä. Antaa metsälle maiseman, kokemuksen. Ja sitä kautta voidaan ymmärtää, että Mielikki on kohtalon antaja, osuutesi antaja, lahjasi lähde.

Metsämytologia kutsuu kiitollisuuteen

Lahjan antaminen, kiitollisuus, riippuvaisuus

Lahja kertoo lahjan antajasta. Lahjan anto on intiimitapahtuma. Lahjan antaja antaa palasen itsestään, lahjan mukana annat itseäsi. Lahjan saajalle tulee kiitollsiuuden velkaa. Lahjan anto luo suhteen lahjan saajan ja antajan välille. Kiitollisuuden velkaa ei makseta takaisin vaihtotalouden perustein. Kiitollisuduen velka laitetaan kiertämään.

Nykyihminen elää erillsyyden tarinassa. Tarina, johon pohjaamme maailmankuvamme on ajatus, siitä, että olet erillinen maailmasta ja perusoletus on että maailma pohjaa itsekkääseen selviytymistaisteluun. Se, että joku muu saa on pois minulta, sillä kaikki rajallista.

Mielikki kutsuu kiitollisuuteen. Mielikki, yksi mieli luomassa koko metsän, saa aikaan yhteyden kokemuksen. Yksi yhteisö. Metsä.

Kaikki metsässä on yhteydessä, riippuvaisia lahjasta, joka kiertää. Kiitollisuus nousee kun sinusta pidetään huolta. Se on perustavanlaatuista.

Kiitollisuus saa aikaan antamisen halun, Haluat antaa lahjaasi eteenpäin. Jos et saa antaa lahjaasi, toteuttaa kohtaloasi, olemassa olosta tulee merkityksetöntä. Mutta kun keskinäisen riippuvaisuuden takia tiedät ainutlaatuisen olemassa olo tärkeyden ei merkitystä tarvitse kaivata. Lahjasi antaminen on merkitys.

Rakkaussuhde

Runot Mielikille kertovat syvästä rakkaussuhteesta. Mielikin metsä houkuttelee yhteyden tarinan äärelle. Erillisyyden ja rajallisuuden lähtökohdat saavat runoihin karun kaiun. Kuin metsä olisi jotain meistä erillistä, jotain pelottavaa, joka tekisi pahaa, tai jonka kanssa pitäisi käydä kauppaa.

Mielikin kanssa ei käydä kauppaa, vaan lähestytään kuin rakastettua. Haluat antaa, haluat olla yhtä, haluat täyttää kaikki toiveet ja tarpeet.  Ja mikä kiitollisuus siitä mitä metsä on. Aurinko antaa valon ja lämmön, armostaan. Ei ole mahdollista ansaita elvyttävää sadetta, ei ole mahodllista omistaa ilmaa, jota hengittää. Metsän armosta kasvit kasvaa tarjoten ravintoa. Kiitollisuus on perustavanlaatuinen olotila.

Yltäkylläisyys. Vetovoimanlaki ei ala yksilöstä. Vaan ykseydestä.

Vetovoimanlaki takaa että jokainen saa sen mitä tarvitsee toteuttaakseen lahjaansa, mutta metsä opettaa. Kataja hukkuu jos yrittää ahmia ja ahnehtiä yhtä paljon vettä kuin koivu. Varjokasvit palavat poroksi, jos ahnehtivat valoa, joka ei niille kuulu. Yksi pieni puu ei voi nähdä mikä on koko metsälle hyväksi. Yksi pieni puu ei voi itsekkäistä lähtökohdistaan päättää mikä on hyvä.

Siksipä pitää palvoa, palvella ja rakastaa, liehytellä mielikkiä. Metsän emäntää, jolla on koko kokonaisuus hallussa.