”What words are for thought, symbols are for intuition.”
Dion Fortune
Kulttuurimme on suhteellisen vieras intuition käsitteelle, niin sanotulle kuudennelle aistille, vuorovaikutukselle sanojen tuolla puolen. Metsässä ja eläinten kanssa tätä voi harjoittaa. Ja kyllästää elämäänsä symboleilla. Harkituilla symboleilla.
Nykykulttuurin symbolit, joita alitajuntamme koko ajan käsittelee ja muokkaa itseään niiden mukaan, ovat mitä sattuu. Liikennemerkkejä, saippuasarjoja, sosiaalisen media koodeja ja tapoja. Tämän äärelle on hyvä pysähtyä.
Metsässä, saunan hiljaisuudessa, symbolien, myyttien ja rituaalien avulla mutta myös somea selaamalla, kiireisen kadun varrella, betoniseinien ympäröimänä muokkaat alitajuista mieltäsi.
Sanat, joille itsesi altistat muokkaavat ajatuksiasi, symbolit muokkaavat intuitiivistä mieltäsi. Millaista kieltä haluat intuitiosi, alitajuntasi, puhuvan?
Ihmisolennon maailma on sanojen ja kielen käsitteiden luoma. Mytologia on kieli kielen tuolla puolen. Loitsuilla, runolauluilla puhutellaan intuitiivistä, kielen kahleiden tuolla puolen olevaa mieltä. Mieltä, josta ihmisen intuitiivinen maailmankokemus kumpuaa.
Loitsut, runot, luomisen sanat. Itämerensuomalainen perinne on tuntenut myyttisen kielen voiman alitajuisen mielen puhutteluun. Alitajuinen mieli käsittää kaiken sen mikä luo maailmankokemuksesi. Hermostosi, hormonisi, kokemuksesi, kaikki tuo on alitajuntaa, ylikokemusta, kokemusta ennen kuin tiedät kokevasi.
Opimme käsittämään maailman sanojen kautta. Saamme äidinkielen ja sitä kautta käsityksen maailmasta. Se, mille ei ole sanoja, ei ole olemassa, emme havaitse, käsitä, sitä. Sanat kuitenkin vaativat sanojan ja sitä kautta luovat kokemuksen kakseudesta, erillisyydestä. Olen erillinen sanoistani, olen erillinen siitä, mitä sanoitan.
Mytologia puhuttelee syvimpiä kerroksia, poistaen tuon näennäisen kaksinaisuuden. Loitsiessasi, sanellessasi loitteita, luotteita, luotettuja luomisen sanoja, olet niin sanat kuin sanoja.
Mytologia, loitsut ja runot sekä sadut, ovat sanoja, jotka ylittävät sanojen rajoitteet. Mytologia on kieli kielen tuolla puolen. Symbolit ovat tapa käsitellä mytologiaa, kieltä kielen tuolla puolen, osoittaa alitajuntaan, suureen mieleen, maailmankokemukseen.
Ihminen on aina ympäröinyt itsensä symbololeilla, jotka puhuttelevat alitajuista mieltä. Se, mitä ne kertovat onkin sitten eri asia, mutta kun katsot arkkitehtuuria, taidetta tai vaikkapa pukeutumista, symbolinen kieli on käsinkosketeltavan konkreettista.
”Varhaisina aikoina asuintalo miellettiin ihmisolemuksen laajennetuksi ympäristöksi.
Vaatetuksen ja korujen kautta on ilmaistu ihmisolemuksen rakenteellisia piirteitä ja niitä koskevaa perimätietoa sekä ihmisessä vaikuttavien voimasuhteiden luonnetta.
Ihminen on tuntenut viehtymystä viimeistellä kehon arkkitehtuuri täydentämällä sen rakenteellisia piirteitä ja selkeyttämällä sen osien suhteita muotojen, värien ja symbolien täsmentävillä rajauksilla.”
Timo Heikkilä: Ihmeinen
Sauna-Akka, perinnesaunottaja Laura Foon tutkii itämerensuomalaista perinnettä käytännöllisestä ja lahjatalouden periaatteisiin pohjautuvista lähtökohdista. Mielikin metsä on Sauna-Akan koti, josta hän ammentaa työhönsä saunottajana. Tätä aarreaittaa hän haluaa avata myös kaikille muille kiinnostuneille Mielikin metsän tarinoissa.