Oletko koskaan laulanut saunassa? Antanut äänen ilmaista? Mitä sinulle merkitsee loitsu? Sauna on kuin suloinen soppi, äänen kammio ja kaiun kohtu. Saunaan astutaan alastomana, usein myös kirjaimellisesti. Saunassa ollaan rehellisesti, aitona, omana itsenään. Seuraavalla tasolle tämän alastomuuden, rehellisyyden ja aitouden viet avaamalla äänesi. Antamalla äänen ilmaista. Ääni, elämän lähde. Pyhempää kieltä Lue lisää…
Sauna ja hiljentyminen Arkistoista löytyy paljon viitteitä siitä, miten saunassa tuli olla hiljaa ja kunnioituksella. Esimerkiksi on uhkailtu, että jos laskiaissaunassa meluaa, niin on seuraavana kesänä hyönteisten kiusaamana. Myös saunatonttua on käytetty saunarauhan takaamiseen ja käskettyä lapsia kunnioittamaan tontun tonttia, eli saunaa. Nykypäivänäkin saunarauha on luonnollinen osa monen suomalaisen saunomista. Lue lisää…
Maa on martona Marraskuu. Marras – tai martaat- tarkoittaa kuollutta, vainajaa. Tämä on kovin sopiva nimi kuukaudelle jolloin luonto on kuolleena, muuttolinnut lähteneet, kasvit ja eläimet vetäytyneet talviunilleen. Sato on kerätty, on vain tyhjä maa, pimeys. Tähän aikaan vuodesta sanotaan että verho maailmojen välillä on hyvin häilyväinen ja vainajat vierailevat. Lue lisää…
Kekriä vietetään kun sato on saatu korjattua ja ollaan valmiita siirtymään pihoilta ja pelloilta tuvan lämpön. Usein tämä aika asettuu lokakuulle. Lokakuu, lokaa, likaa, harmautta, pimeyttä. Joskus täytyy vaan antaa lehtien tippua, turha sitä vastaan on taistella. Kekri, satokauden päätösjuhla, kaaostila, vuodenalkajaisia. Kekrin viettoon on liittyy monia rituaaleja ja tapoja. Lue lisää…
”Jos metsään haluat mennä nyt, sä takuulla yllätyt…” Mielikuvitus herää henkiin metsäretkellä. Sukellus ihmismieleen on yhtä jännä tutkimusmatka. Tässä tarinassa Mielikin metsän perinnesaunottaja ja myyttisten metsäretkien opas Laura Foon kertoo nyt, miksi palveluita tuotetaan Mielikin metsässä. Metsä, opettajista ensimmäinen Metsä on suuri opettaja. Metsässä voi elää todeksi kansanperinteen myyttiset tarinat, Lue lisää…
Keskikesä – taitekohta kuumasta kylmään Keskivertoisesti vuoden lämpimimmät ajat osuvat juuri näille päiville, eli jos halutaan viettää lämmön taittumista kylmenemiseen, niin nyt on keskikesän aika. 13.7 tienoilla onkin vietetty Karhunpäivää sekä muita kesän käännekohdan juhlapyhiä. Lisää Karhun päivään liittyvistä menoista voit käydä lukaisemassa viime vuoden tarinasta: https://www.mielikinmetsa.fi/2019/07/09/metsan-kuningas-ohto-otso-kouvo-tapio-mesikammen/ . Tällä kertaa Lue lisää…
Juhannus, mittumaari, mettumaari, mitä näitä nimiä nyt on. Kyseessä on kuitenkin Kesäpäivänseisauksen juhla. Kesän juhla. Juhannuksen vietossa yhdistyy monia perinteitä kevään ja alkukesän juhlista. Nämä juhlat ovat valon ja hedelmällisyyden juhlia. Pääsiäinen, kevätpäiväntasaus, helajuhlat, ukon vakat ja tietenkin juhannus. Valo voittaa pimeyden, tuli on syttynyt ja elämän liekki roihuaa! Tuli Lue lisää…
Kevätpäivän tasauksesta kesäpäivänseisaukseen on juhlittu elämän tulen syttymistä. Kevään alun valkoisuus saa lisää värejä ja tämä näkyykin vapun karnevaaliloistossa.
Kevät on uuden kasvun alun aikaa. Kasvuvoima saattaa tuoda mukanaan myös flunssakauden ja keväisen väsymyksen. Esivanhempamme näkivät maailman hyvin erilailla kuin me. Voimme siis vain kuvitella millaisessa maailmassa he elivät. Jonkinlaista kuvaa voimme kenties saada kun luemme arkistoja, jonne kaikuja heidän maailmastaan on tallennettu. Maailma on perinnearkistoissa muutosta. Elämän Lue lisää…
